lauantai 28. toukokuuta 2016

Kevät pikana 2





















































Sellaiset kasvit ovat jotenkin kiehtovia, joissa jokainen vaihe on mielenkiintoinen. Tulppaani tietenkin ja tarhakylmänkukka, se muuttuu kukittuaan selvästi vedenalaiseksi eläjäksi, jokin polttiaiseläin.

Äsken vielä tummanpunaiset koristeomenapuun kukat ovat nyt vaaleanpunaisia. Kalliokielon nuput ovat pitkään kuin valkoisia papuja piilossa, sitten avautuvat pieniksi suipoiksi ohuiden sormien sormustimiksi.

Nyt mennään liian lujaa. Laukat availevat kukkaryppäitään ja ne kun ovat meillä yleensä juhannuksen kukkijoita. Tien penkalla on jo lupiineita. Pysäyttäkää tämä juna hetkeksi, vaihtaisin resiinaan.

4 kommenttia:

  1. Resiinakyytiä nyt minullekin. Olen flunssassa, joten kaikki menee todellakin ohi liian lujaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä sitten kukkii myöhemmin, jos kaikki kukkii jo nyt? Ensi viikolla on varmaan keltaiset vaahteranlehdet? Toivottavasti flunssa menee pian ohi, lämpimällä säällä on kamala sairastaa. Ajattele, jos tarjottais blogiyhteistyönä resiinakyytiä, heti menisin, raportoisin pitkästi ja yksityiskohtaisesti. Onkohan jossain vielä resiinoita, Hugo-peikko aina sanoi, että olipa rähjäinen resiina. Nyt tulee muuten todella outo tästä vastauskommentista.

      Poista
    2. Rakastan hämäriä kommentteja.

      Toinen, mikä kelpaisi, on kirkkovenesoutu. Se on siistiä. Oon kerran ollut airoissa.

      Poista
    3. Kirkkovenesoutamassa, sinä, ihailuni aste nousi taas pykälällä. Minä saan soutamisesta aina mustelmia, vaikka olen soutanut pienestä pitäen, kun mökki on saaressa.

      Poista