tiistai 23. syyskuuta 2014

Ei monstereita, ei pahoja unia





Eilen aamulla ajelimme Lahden sumuisessa keskustassa, olimme matkalla pystyttämään pientä ikkunanäyttelyäni. Yllättäen keskellä Hämeenkatua, vastaan jolkotteli kettu, hieman kyyryselkäinen, takkuhäntäinen, mutta muutoin olemukseltaan rauhallinen, kuin kuka tahansa määrätietoisesti kävelevä aamuhenkilö, ehkä matkalla töihin, ehkä tapaamaan jotakuta, ehkä muuten vain nauttimassa sumuisesta aamusta. Autoista ja ihmisistä välittämättä se matkasi alas Rautatienkatua, haistoi kai marjakojun metsäisen tuoksun. Vaikka kaupungin vilkkain keskus saattaakin olla vaarallinen ympäristö ketulle, tulin sen rauhallisesta olemuksesta hyvälle mielelle ja koska nyt on ketun vuosi, oli tämän oltava hyvä merkki, hyvä aloitus päivälle. 

Kaupungin heräillessä, ihmisten kävellessä ikkunan ohitse ripustin valoja ja asettelin teoksen palasia paikalleen. Työni koostuu puisen junaradan osista, vanhoista leikkipalikoista ja jämälaudoista rakennetuista taloista, on mukana muutama keittiöväline ja shakkinappulakin. Esittelytekstiin kirjoitin näin:

"Ei monstereita, ei pahoja unia-teos on saanut inspiraation loppukesän iltataivaan väreistä, 
naapurin pihan hurjan pinkistä ruususta, pyykkitelineen sukkapyykin sävyistä ja kaupungista, joka kirkuen kaipaa värejä tylsyyden ja tyhjyyden väliin.

Teos on kuva kaupungista, jossa puiset raiteet risteilevät ja värit vyöryvät kaikkialta kaikkialle. Polut, tiet ja rakennukset ovat ihmisten jättämiä jälkiä, vaikka kuvassa on vain kaupunki. Raketti lepää hetken ikkunalla ennen avaruuslentoa, katolta pääsee alas liukumalla, joku kasvattaa siellä palikkapuutarhaa. "

Kaulinraketti, pulikkapuu ja ensilumentalo ovat nähtävillä kahden viikon ajan Puodin/Marakattimarssin ikkunassa osoitteessa Rautatienkatu 13. Vaikka teoksen näkeekin ikkunasta se on rakennettu katseltavaksi myös sisältä, eikä vieraskirjaakaan kannata ohittaa kirjoittamatta terveisiään. Astu siis sisään ja nuuski Puodin hyvää tunnelmaa, saatat löytää jotakin.

Ulos koloistanne ja Lahteen sieltä, täällä voi tapahtua odottamattomia kohtaamisia luonnon kanssa.

14 kommenttia:

  1. Wau, hyvä sinä! Hieno ikkuna!

    VastaaPoista
  2. Kettu ja sinä väritätte Lahden, ihanaa. Oon superylpeä susta.

    VastaaPoista
  3. Hi, hauskaa. Olen seuraillut teidän blogeja ja nyt sitten selvisi, että asutaan samassa kaupungissa :) Tuo onkin kiva paikka ja täytyykin katsoa sillä silmällä ikkuna kun ohi menen.

    VastaaPoista
  4. Vau! IHana värikäs kaupunki!

    VastaaPoista
  5. Putiikin täti: Kiitos itsellenne, saatte olla pioneereja, ties mitä tästä vielä kehkeytyy.

    Nonna: Kiitos, matkalippua Lahteen varaamaan.

    Ilona: Kiitos kuomaseni, se kettu tosin oli virkapuvussa, kovin ruskean haalea, ei ollenkaan kirkas oranssi, mutta pysäyttävä näky kuitenkin.

    miia: Ai näin on päässyt käymään, hassua. Kutsun heti kylään, kun on keittiö ja ruokahuone, jossa kestitä. Pitäähän sentään salpausselällä pitää blogistien yhtä! Kissatkin saa teljettyä yläkertaan, jos koiraystävät mielivät mukaan (ihan kauhesti tykkäämme koiraotuksistakin). Käyhän Puodissa rustaamassa terveiset kirjaan.

    sade: Kiitos, kyllä siihen paljon väriä upposikin.

    VastaaPoista
  6. Laura: Kiitos, tää oli hyvä projekti.

    Jaana: Kiitos, itsekin tykkään lopputuloksesta, vaikka tuon valosarjan johdon päälle virkkaamiseen menikin aikaa ihan hurjan paljon, pystyttämistä edellisenä iltana vielä virkkasin menemään.

    VastaaPoista
  7. Tekisi mieli suunnata Lahteen katsomaan ikkunoita.

    Tästä tuli hyvä mieli, että joku tekee näin.

    VastaaPoista
  8. Nina: Tule ihmeessä Lahteen, on täällä ainakin tuo yksi ikkuna ja sen viereiset, joita kannattaa tiirata. Toivon, että voisin lähteä kaupunkini kanssa kiertämään vähän suomea, eri putiikkien ikkunoihin, mutta sen asian selvitystyö on vielä kesken.

    VastaaPoista
  9. Ikkunakaravaani, mikä mainio ajatus!

    VastaaPoista
  10. Tämä oli kyllä mahdottoman ilostuttava löytö kaupunkikävelyni lomassa. Kiitos siitä :> Sopi vapaapäivääni, mutta voin vain kuvitella miten hyvin sopii jonkun kiireisen ja stressaavan hahmon oloihin, keskeyttämään päivän toviksi ikkunan ääreen.

    VastaaPoista
  11. Nina: Toivotaan parasta, että joku muukin ymmärtää asian hienouden.

    Kettu: Kuulemani mukaan se on kyllä pysäyttänyt ihmisiä ja silloin se on tehtävänsä täyttänyt. Hauskaa, että sinäkin näit ikkunan.

    VastaaPoista