tiistai 28. lokakuuta 2014

Neljä kirjaa

































Kuvissa kirjamessuostokseni, ajatelkaa, että siitä valtavasta hallista, miljoonien kirjojen joukosta kannoin kotiini oikeasti vain neljä kirjaa. Neljä, mikä itsehillinnän huipentuma.  Näiden kirjojen perusteella voikin jo tehdä syväanalyysin luonteeni laadusta. Kas näin:

- Yrittää vähän osata puutarhuroida, vaikka totuus on se, etteivät ne sipulit ole vielä edes maassa asti. Peittelee osaamattomuuttaan valtavalla kasalla puutarhakirjoja.

- Leikkimisen osaa paremmin, kuin kukkaset, mutta ostaa siihen kannustukseksi ylvään opaskirjan.

- Lohdutukseksi siitä, ettei ehtinyt Tommi Toijan näyttelyyn Amokselle ostaa itselleen edes kirjan. (Mikä idea on pitää museota kiinni tiistaisin?)

- Muistaa vaikuttuneensa Katja Tukiaisen valtavista tyttöhahmoista Boutique-näyttelyssä 2012 ja maalauksista Punahilkka-näyttelyssä 2011. Ostaa kirjan muistaakseen ja voidakseen katsella päälle vyöryäviä värejä.

- Asettaa kirjat tyynylle, josta ei vaivaudu huiskauttamaan pois roskia ja kissankarvoja.

Kuvissa näkyvät kirjat:
Kaisa Järnefelt, Meiju Niskala, Anne Vasko - Leikki vieköön!
Saila Routio - Kukkia sipuleista
Tommi Toija - Minä - Me
Katja Tukiainen - Works part two


4 kommenttia:

  1. Minä poistuin Turun kirjamessuilta ilman kirjaa! Yleensä ostan edes yhden, mutta nyt ei iskenyt. Ruokamessuilta tulikin pari kassillista ostettua..

    VastaaPoista
  2. Hitsit, miten multa on mennyt ohi, että Katja Tukiaisen töistä on ilmestynyt toinen kirja? Ihanaa, että teit tämän postauksen. Kirjaan kirjan toive/ostoslistalle heti!

    VastaaPoista
  3. Mutta Amosiin pääsee maanantaisin, kun kaikki muut museot ovat kiinni.

    VastaaPoista
  4. Nelly: Turun kirjamessuilla en olekaan koskaan ollut ja oikeastaan noilla Helsingin messuillakin käydään vain, koska se on jäänyt tavaksi. Ruoka ja kirjat ovat kyllä hyvä pari, lempiasioita molemmat.

    Oravanpesän Kati: Ja minä taidan ryhtyä metsästämään sitä ensimmäistä osaa.

    Anonyymi: Ehkäpä näitä näyttelykäyntejä ei koskaan pitäisi jättää viimeiselle viikolle, aina käy köpelösti.

    VastaaPoista