maanantai 2. maaliskuuta 2015

Huone vailla nimeä








Tämän huoneen muodonmuutos väliaikaiskeittiöstä minun valtakunnakseni on ollut hitaanlaista. Sellaista, että erään tavaratalon sininen kassi nököttää paikallaan viikkoja vieressään puolityhjät laatikot odottaen, että joku veisi ne vinttiin.

Onneksi huone sai potkun takalistoon erään mukavan paperin myötä ja saan laittaa kirjoittavat sormeni näppäimistölle. Niinä päivinä tätä voidaan sanoa työhuoneeksi, mutta se tarvitsisi sitä paremmin kuvailevan nimen.

Mikä nimeksi huoneelle, jossa satunnaisesti ommellaan, kirjotaan, virkataan, neulotaan ja luetaan? Lisäksi siellä säilytetään kirjoja, kirjoitetaan, piirretään, maalataan, tutkitaan, tutustutaan ja nuuskitaan? Yksi siellä myös ruokailee ja kolmen hengen rouskuvaa ravintoakin siellä säilytetään, niin ja vesipiste löytyy ja kaksi ovea.

Viime viikolla sain huoneeseen keltaisen kirjakaapin ja juuri eilen paikalleen laitettiin pieni violetti lipasto, joka sopii tämmöiseen pikkukakkoshenkiseen satutädin huoneeseen oikein mainiosti. Pääsivätpä esille myös Annika Leppäahon grafiikat viimeisessä ja kolmannessa kuvassa.

8 kommenttia:

  1. Minulla tuollainen toimipiste kulkee työhuoneen nimellä. Ei tosin ole koskaan noin siisti ja kaunis kuin sinulla.

    VastaaPoista
  2. Vau, mitä yksityiskohtia ja värejä. Todella kaunista.

    VastaaPoista
  3. Ihania yksityiskohtia ja sellainen tunnelma, että tekee mieli heti tarttua tuumasta toimeen ja ottaa jokin projekti työn alle.

    VastaaPoista
  4. Oih, ihana! Jos mulla ois tollanen huone, niin se olis ihan vaan MUN huone. :D

    VastaaPoista
  5. Cheri: Ehkäpä tässä on vielä sellaista uuden siisteyttä. Kunhan pääsen kunnolla puuhailun makuun tulee kaikille mahdollisille koloille kyllä käyttöä ja yleisilmekin on varmasti sen mukainen = kaaos.

    Eeva: Kiitos, tykkään hirmuisesti seinien vihreästä edelleen, sen kanssa monet värit syttyvät ihan toisella tavalla, kuten kulta, pinkki ja violetti.

    Kirsikka: Eilen kiroillessani henkseleitten ompelun kanssa, ei kyllä ollut yhtään inspiroitunut olo, että ihan kaikkeen ei huoneen viehätysvoima tepsi, hankala on hankalaa edelleen.

    Jonna: Joo kyllä tässä sellaisia lieviä omistushaluisuuden tuntemuksia on tullut. Vaikka sanoin ihan tosissani Puukengälle, että sähän voit tulla tänne kirjastohuoneeseen sit vaikka lukemaan kiikkustuoliin. Kuulemma hän aikoo vallata sitten olohuoneen omakseen.

    VastaaPoista
  6. Kyllähän se on ihan selvästi onnihuone. Kun siellä tehdään kaikkea tuollaista hyvää mieltä tuottavaa. Tai sitten se on mielihuone. Ehkä se on vielä parempi.

    VastaaPoista
  7. Kirjailijatar: Kiitos, mielihuone se kyllä on, kun mielen kanssa siellä istutaan, mielitekojen, mielen liikehdinnän ja joskus mielettömyydenkin kanssa. Onneakin se sisältää, mutta onni ehkä asettaa paineita sille, että siellä kuuluisi ja pitäisi olla onnellinen ja onnekas. Tätä täytyy maistella.

    VastaaPoista
  8. Miten hurmaava tuo lila lipasto! ♥

    VastaaPoista