torstai 19. syyskuuta 2013

Lempikuppi ja minä
































Cosy Home- blogin Saija kertoi pelastavansa säröisiä ja suloisia pikkukuppeja ja vaikka ne ovatkin juomakelvottomia, niistä voi tarjoilla vaikka sokeria. Innostuin heti tuon tekstin luettuani miettimään lempimukeja ja kuppeja. Tämä oli käydä ylivoimaiseksi, kun yhtenä päivänä tykkää yhdestä ja seuraavana toisesta, on niin vaikea päättää.

Minun on helppo samaistua siihen, että ei ole ollenkaan sama millaisesta mukista tai kupista juo. Minulle on tärkeää, että jaksan pitää mukia käsissäni, joten jumbo-koon kaverit jätän suosiolla muille. Liian pieni kuppi ei voi olla, sillä juotavaahan voi aina ottaa lisää. Pikkukuppeja on minullekin kerääntynyt, lähinnä koristeeksi lasitevikojen vuoksi, mutta joitakin olen käyttänytkin. Yläkuvassa ovat lempikuppini Kehäkukka, Vegeta ja Tellus.

Korvaa mukissa ei välttämättä tarvitse olla, mutta huomaan että omissani kuitenkin on. Lempimukikseni valikoitui Neiti Maatuska, josta olen joskus saattanut kertoa, siitä on hyvä juoda teetä.

Muki meni rikki alakerrassa asuessa, mutta onneksi vain korvasta ja sitä voi vielä käyttää, vaikka se onkin vähän terävä. Maatuskat ovat olleet viime vuosina suosiossa ja niitä on ollut kaikkialla, ähky on ollut vaarana. Kaikesta huolimatta pidän tästä tyypistä, jonka mukaan on myös yläkerran vessa tehty. Maatuskasta tulee mieleen oma iso maatuskani, jonka sain sedältäni joskus lapsena. Tämän Neiti Maatuskan voi kuitenkin nähdä hieman pyylevänä kynähameen käyttäjänä, jos maatuska sanana aiheuttaa ähkyn.

Kahvia juon päivittäin ja siihen tehtävään lempimukini on Marimekon Oiva-mukit eri kuoseilla. Niistäkin on hankala valita suosikkia.

Mukeja meillä on vielä varastoituina, muumit ja KoKot ainakin. Pitkän tauon jälkeen oletan niidenkin näyttävän taas kivoilta, kun ne kaivaa laatikoista esiin. Ehkä sitten kun on kunnon iso astiakaappi.

5 kommenttia:

  1. Mulla muki valikoituu fiiliksen mukaan. En pese omaa kupposta joka käyttökerran jälkeen ja välillä aamusin ärsyttää, ku on eilen valinnu niin "tyhmän" mukin. ..ongelmansa kullakin.. :D

    VastaaPoista
  2. Muki on kyllä aika tosi tärkeä osa kahvin/ teen juontia. Ei ole lainkaan sama mitä käsissään pitelee :).

    VastaaPoista
  3. Marttilan tilan Jonna: Muumimukeissa oli se hyvä puoli, että se oli aina mielenilmaus, minkä mukin minäkin päivänä otti. Jos oli mörkö, oli parempi muiden olla hiljaa vaan. Noi marimekon mukit on sillä tavalla vähän neutraalimpia. Ehkä Kippis-mukista juoja haluaa toisenkin kupillisen ja Kulkuekaveri tahtoo kulkea jonossa.

    Agaba: Siksi huonot mukit ja kupit harmittaa kamalasti, sellaiset jotka on halvanoloisia jo kun sen ottaa käteen. Ja kyllä mua vähän harmittaa se koon muuttuminenkin vuosien aikana, että pikkuisia kahvikuppeja ei kukaan tunnu arvostavan, vaan aina luodaan suurempia ja suurempia saaveja. Siinä suhteessa olen romantikko, että heti ostaisin, jos vaikka Arabia alkaisi tehdä pikkuisia kahvikuppeja uudelleen menneiden vuosien suosikkikuvioilla.

    VastaaPoista
  4. Aivan ihania kuppeja! Varsinkin nuo ekat keltaiset ois just sellaisia, joita ois vaikea vastustaa. :) Hauskaa, että sulla on kuppeja kätkössäkin, jotta voit sitten kaivella esiin, kun haluat vaihtelua!

    VastaaPoista
  5. Saija: Osakseen se piilottaminen johtuu myös siitä, kun ei ole vielä keittiötä, on vain väliaikainen sellainen, on rajallisesti kaappitilaa. Vaikka rajallisesti kaappitilaa voisi tietenkin tarkoittaa että olisi pelkästään tarpeelliset, laskin yhtenä päivänä, että hupsista 11 kannua/kaadinta mahtuu kaiken muun lisäksi astiakaappiin, hulluutensa kullakin.

    VastaaPoista