torstai 2. toukokuuta 2013

Tien ääni ja maan kohina




























Maasta puskee kohisemalla ylös kaikkea, krookukset innostuivat ja kohta on tulppaanien vuoro. En pysy perässä, en pysyisi vaikka istuisin niiden vieressä.

Blogi on ollut hiljaa, koska olen ollut opinnäytetyörupeaman jälkeen työssäoppimassa, iltaisin ei tee mieli mennä koneelle, paitsi ehkä ihan vähän Pinterestiin, josta minut löytää Neiti Räsymattona.

Jonna kävi meillä kylässä huhtikuun puolella. Muistan kun käveltiin joskus Helsingissä ja Jonna kertoi kuinka hänen haavetapettinsa on Ken kiuruista kaunein ja mietin, että siinä on kyllä jotakin mystistä ja rauhoittavaa.

En tiennyt silloin, että joskus meidän molempien makuuhuoneissa visertävät kiurut, hassuinta on kuitenkin se, että sama tapetti näyttää aivan toisenlaiselta toisessa paikassa ja toisessa valossa, toisten värien kanssa.

2 kommenttia:

  1. Samat sanat, en pysy perässä.

    Sitä piti sanoa myös, että kirje tuli. Oli revennyt sen kuori postissa niin siksi myöhässä. Mutta sisältö oli ehjä, ja kovin mieluinen. Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Anniina: Voi kamaluus. Sain juuri viime viikolla revenneen paketin, jossa oli onneksi kaikki tallella ja sielläkin oli kuvia, joten niitä on tulossa sinullekin lisää, tunnussanana porvoo.
    Mutta uuden osoitteen tarvitsen, jos oikein ymmärsin, ettei koti olekaan enää samassa paikassa?

    VastaaPoista