Ajattelimme tehdä alakerran eteisestä peilisalin. Keräilimme pitkään hienoja peilejä, hienoilla muodoilla ja fasetteilla. Sitten tajusimme, ettei niitä kannata hillota vintillä ja piilopaikoissa odottamassa eteisen valmiita seiniä ja niin päätyivät peilit käytävään.
Käkikello on ollut talossa ja se on aarre. Tuo kultareunainen peili oli ennen tupakankellastama rumilus, laitoin siihen lyöntimetallin ja nyt se on taas ryhdikäs kaunotar. Alhaalla näkyvät avovitriinit muuttivat myös seinälle.
Koska käytävä on ainoa korkea tila tässä talossa, on sen seiniä hyvä koristella, ettei se jää mitäänsanomattomaksi läpikulkupaikaksi. Kokonaisuus täydentyy hiljalleen tauluilla, peileillä ja vastapuolinen seinä koukuilla, joihin ripustamme takit.
Maalausjäljellä emme ole tavoitelleet mitään taiteellista, käytävä odottaa omaa vuoroaan, lisäeristystä, uutta ulko-ovea ja muita vaiheita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti