Ensimmäinen suositus on Laura Ruohosen Yökyöpelit/Allakka Pullakka- kääntökirja. Sopii kirjahyllyysi heti siihen vakavien vakavuuskirjojen väliin. Kirjan kuvituksesta vastaa Erika Kallasmaa.
Toinen suositus on mennä Yle Areenaan ja katsoa putkeen kaikki nähtävillä olevat jaksot Yökyöpeleitä kliks. Valitettavasti ensimmäisestä jaksosta lähtien et pääse mukaan, harmillista, sillä et voi laulaa kaikkia loistavia Yökyöpelilauluja aamusta iltaan, kuten me teemme. Yökyöpelit on meillä viikon kohokaskohta, sillä sen visuaalisempaa lastenohjelmaa tuskin on tullut vuosiin ja mitkä musiikit! Arvostamme molemmat sitä, että lapsille tehdään jotain laadukasta kaikilta osin ja sitä tämä Yökyöpelit on.
Kolmas suositus on ihastella Matti Pikkujämsän kuvituksia, vaikkapa Astronautin rusinapullassa tai Hipinäaasi ja apinahiisi-kirjassa. Myös molempien kirjojen lukemista painokkaasti suosittelee saapasjalka, joka ei kannata murjottamista.
Mukavinta viikonloppua ja jännittävää auringonpimennystä!
Omasta hyllystäni (tai tällä hetkellä jostakin tarkemmin määrittelemättömästä punaisesta laatikosta) löytyy nuo kaksi jälkimmäistä. Hienoja teoksia!
VastaaPoistaJopa puolisoni äiti ihastui Hipinäaasin kuvitukseen kovin, annoimme hänelle oman kappaleen joululahjaksi.
Omasta hyllystäni löytyy Pikkujämsän kuvituksilla Reetta Niemelän Makkarapiruetti.
VastaaPoistaRunona Allakka pullakka on hyvä.
Hah, alkoipas tuo kommentti ihan samalla tavalla kuin Ilonan.
VastaaPoistaPiti vielä sanomani, että omia suosikkeja lapsuudestani ovat Camilla Mickwitzin Emiliat ja Mimosat.
Ilona: Minä mokoma tumpelo en tilaisuuden tullen muutama kesä sitten ostanut Pikkujämsän maalausta, vaikka tarjolla oli, suoraan nenäni alla. Ajan piti kaiketi kulua, että voisin nyt miettiä olleeni varsin höperö. Jonakin päivänä minä vielä sellaisen pienen maalauksen tahdon.
VastaaPoistaMinusta lapsille suunnattu kirjallisuus on hyvin tärkeää kielen rikkauden vuoksi, kuvittelen siten pysyväni jotenkin vauhdikkaampana kielellisesti, mikä ei kylläkään ilmene usein käytännön tasolla, mutta ajatuksissa kyllä laukkaa lauma hassuja juttuja.
Nina: Makkarapiruetti näytti googlettelun perusteella kivalta, ehkä lainaan sen kirjastosta tai toivon sen tulevan vastaan (usein niin käy, kun sanon ääneen). Muistan suurisilmäiset Emiliat ja Mimosat. Minun niin lapsuuden kuin myöhemmänkin elämän suosikki on Viiru ja Pesonen, lapsuuden sankarit. Vieläkin useasti tahtoisin elellä sillä tavoin lähes omassa rauhassa, hyperaktiivinen kissa löytyykin jo.
Voi täällähän nämä tosiaan oli <3! Huomaa että on ollut taas ihan liian vakavaa ja kiireellistä. Mutta hyvä kun tuli puheeksi! Mahtavaa, pakko marssia pikimmiten kauppaan!
VastaaPoistaAnselmi: Toivottavasti löydät omasi, ennen kuin loppuvat. Siellä Toukassa näitä ainakin oli. Pitäisköhän meidän tehdä yhteismatka sinne?
VastaaPoista